sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Viikonloppu taiteen parissa

Perjantai aamuna kello soitti 06:00 ja edessä oli pieni hetki töitä. Töiden jälkeen (vähän ennen kymmentä) lähdin viemään omaa autoa linja-autoasemalle, sinne se jäi odottelemaan seuraavaa käyttäjää. Minä taasen hyppäsin isännän kyytiin ja ajelimme yhdessä kohti Turkua. Ennen puolta päivää istuimme junassa ja matka jatkui Helsinkiin — Viikonloppuna vietimme mun yllätys synttäreitä.

Perjantai-ilta oli viikonlopun kohokohta, sillä edessä oli oopperailta.


Ensi-ilta kansallisoopperassa

Giacomo Puccini

Madama Butterfly

Cio-Cio-San   Hyeseoung Kwon
Pinkerton   Mika Pohjonen

"Amerikkalainen laivastoupseeri Pinkerton
hankkii välittäjältä nuoren vaimon (Cio-Cio-San).
Tämä ei ymmärrä, että järjestely on vain tilapäinen. Pinkerton
palaa kotimaahansa ja vuodet kuluvat. Vaimo odottaa
miehensä saapumista. Lopulta laiva saapuu,
mutta Cio-Cio-San joutuu pettymään."

Käy ihmeessä lukemassa, sieltä löytyy lisää tietoa esityksestä.


Itse olen ollut kerran aikaisemmin
oopperassa, kävimme muutama vuosi sitten
Tallinnassa katsomassa "Naamio huvit"

Silloin vähän arvelutti,
kun ei oikein tiennyt mitä odotti.
Mutta tykkäsin todella paljon näkemästä
ja kuulemasta. Upeat puvut ja mitkä
lauluäänet, kyllä se tunnelma on vaan
itse koettava paikan päällä.

Perjantaina oli siis vuorossa ensi-ilta Suomen kansallisoopperassa. 1. näytös kesti 55 minuuttia ja esitys eteni vauhdilla. Ihastuneena sai seurata musiikkia, laulajia ja heidän pukujaan. 2. näytös kesti tunnin ja 25 minuuttia. Tässä toisessa näytöksessä itselleni tuli pieni hetki jolloin toivoin, että jotain alkaisi tapahtumaan. Butterfly ja hänen uskollinen palvelijansa olivat jonkin verran kaksin lavalla ja "odottavan aika on pitkä". Niin Butterflyn, kuin minunkin... kun odoteltiin Pinkertonin paluuta. Loppua kohden mielenkiinto heräsi jälleen.

Kaikesta huolimatta tykkäsin tästä esityksestä ja innostuimme kumpikin niin, että oopperat eivät tule jäämään tähän meidän osalta. Tällaisen kokemattomankin katsojan oli helppo seurata juonen kulkua, sillä tekstityslaitteesta pystyi seuraamaan tekstiä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä.


Lauantaina jatkoimme taiteen parissa, sillä facebook "osasi" jostain kumman syystä esitellä vierailukohteita minulle (mistä ihmeestä tiesikään mun olevan Helsingissä) 😮 No sieltä bongasin valokuvanäyttelyn, mikä oli ihan hotellimme vieressä. "100 hetkeä" -näyttely Sanomatalossa. TÄSTÄ linkistä löytyy lisää tietoa valokuvista.


Lauantaina kiertelimme myös kauppakeskuksia ja tulipa se Länsimetrokin testattua. Piipahdimme Espoon Isossa Omenassa. Loppupäivästä kävimme yllättäin kyläilees ja saimme leikkii yhden suloisen pikkukisun kanssa — Ilta jatkui Itäkeskuksen kautta hotellille. Myöhemmin illalla kävimme syömässä, tällä kertaa ruokapaikaksi valikoitui MAYA BAR & GRILL. Ja nyt kyllä OSU JA UPPOS! Aivan täydellisen mahtavaa ruokaa, enkä todellakaan kehu suotta ja mun ruoka tietysti gluteenittomana. Paikka on tosi suosittu ja kaksi seuruetta olikin meitä ennen odottamassa pöytää. Onneksi jäimme odottelemaan!


Alkuruoaksi

Marinoituja jättiravunpyrstöjä
ja guacamolea

Pääruoaksi

Hiiligrillattua kanan rintafilettä,
kasviksia, bataattiranskalaisia sekä
chimichurrikastiketta ja
passionmajoneesia

Jälkiruoaksi

Strawberry Margarita


Tänään sunnuntaina luovutimme huoneemme klo 12 ja meillä oli noin kaksi tuntia aikaa käydä jossain, päädyimme Kiasmaan LINKKI


WAU... upeaa taidetta!!!


TÄYDELLINEN viikonloppu,
kiitos miehelleni 😍

Ihan jokaiseen tapahtumaan
ollaan itse ostettu liput, ei siis yhteistyötä.
Tässä vaan muutama vinkki missä voisit
käydä, kun Helsinkiin menet.


Tänään illalla kerkesimme hoitamaan
myös "kansalaisvelvollisuuden", joten nyt on hyvä
alkaa valmistautua uuteen viikkoon.


Kauniita unia!

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

10 vuoden päästä

Miltäs elämäni voisi näyttää 10 vuoden päästä? - Ai miksikö sitä nyt mietin? No kun Krisse, MÖKKI JA KOTI AHVENANMAALLA - blogissa mietti tätä asiaa eilisessä postauksessaan ja minusta aihe oli oikein hyvä ja mielenkiintoinen. — Itse en toivo, enkä odota elämältä mitään suurta. Tärkeintä on, että saan elää juuri omanlaista elämää ja pysyä suht' terveenä.


10 vuoden päästä täytän 57-vuotta
ja tämän postauksen myötä tuli tuota ikääkin
mietittyä. Eihän se ole ikä, eikä mikään!

Tässähän mä elelen elämäni parasta aikaa 😊


Toivon, että kymmenen vuoden
päästä saan tehdä vielä töitä, sillä eläkeikään(kin)
on matkaan vielä monta vuotta!


"... me kai ollaan niin kuin nuo
kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään."
- Juha Tapio -

Meit o kaksi, kotia ja kodin
rauhaa rakastavaa... joskus me saatetaan
jossain piipahtaa. - Pojat on onnellisia ja elämäänsä
tyytyväisiä, missä sitten ovatkin. Siinä
ne tärkeimmät 10 vuoden päästä.


Tammikuun "tytön" mietteitä
muutamalla sanalla — Onnellinen tässä ja nyt,
tänään auringosta nauttien.


Nyt jään odottelemaan
uutta viikkoa ja ihanaa synttäriyllätystäni,
siintä sitten myöhemmin lisää...

Nauttikaa elämästä ja eläkää sitä juuri niin kuin itse haluatte.


Halauksin Marru!

tiistai 9. tammikuuta 2018

Gluteenittomat sämpylät ja cocktailpiirakat

Facebookin gluteeniton jauhopeukalo sivustolta
sain tämän päiväisen sämpyläohjeen - ja kyllä maistui!

AAMIAISSÄMPYLÄ (6kpl)

1,5 dl mantelijauhoja
(2 rkl seesaminsiemeniä) ei ollut
2 rkl psylliumjauhetta
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
2 kananmunaa
1 dl ranskankermaa
2 rkl rypsiöljyä

Kuivat aineet kulhoon, lisää munat, ranskankerma ja öljy.
Sekoita tasaiseksi ja anna turvota 5-10 min. Jaa taikina
kuuteen osaan ja pyöritä vedellä kastelluin käsin palloiksi.
Paista uunin keskiosassa noin 15 min, 200 asteessa.
Paistoin muffinivuoassa ja jäähdytin ritilän päällä.



Kaksi meitä täällä sämpylöitä maistoi
ja kyllä, tykättiin molemmat! Helppoa ja nopeaa
valmistaa, joten näitä tehdään toistekin.

Lautasella myös Moilas glut. cocktailpiirakka,
uunissa lämmitin ja toistamiseen näitä ostin.
Piirakat ovat herkullisia ja rapeita,
peukut näillekin!

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Tammikuu ja ihana aurinko

Terveisiä Raumalta!

Ja oikein ihanaa uutta vuotta 2018,

sekä kiitokset Teille kaikille,

jotka olette jaksaneet kulkea mun mukana!

Todella hitaaksi bloggaajaksi olen tullut,

mutta tämä tahti on ollut tälle

harrastelijalle oikein hyvä 😊

Tosin Teidänkin postailut ovat jääneet

vähän vähemmälle lukemiselle, mutta

aina välillä otan aikaa niidenkin lukemiseen.



Tänään saimme nauttia ainutlaatuisesta valoilmiöstä,

sillä meillä(kin) paistoi pitkästä aikaan aurinko!

Voi miten mahtavalta tuo auringon valo tuntuikaan,

ihan niin kuin olisi vihdoin herännyt pitkältä talviunelta.



Tämän ihanan valon myötä lähdimme tarkistamaan

jäätilanteen ja kyllähän se jo kesti, kovin kauas rannasta

ei kyllä uskallettu mennä - muiden jälkiä siellä ei ollut.







Tämän vuoden puolella mulla on ollut kaksi työpäivää.

Eka- ja tokaluokkalaisten (iltis)kerholaisten kanssa

olen saanut viettää hauskoja ja rentoja päiviä.

Mutta huomenna se taas alkaa, säännöllinen aherrus.

Pakko myöntää, että ilolla ja innolla arkea jo odotan!



Oikein mukavaa tammikuuta ja alkavaa arkea ❤


Terkuin Marru